sunnuntai, 27. joulukuuta 2009

jingle bells swing and jingle bells ring

Talvista sunnuntaita kaikille!
Joulu on nyt taas 362 päiväksi ohi ja uusi vuosi kolkuttelee ovella. Oma jouluni meni rauhaisissa tunnelmissa perheen ja sukulaisten parissa, jouluherkkuja syöden (..enemmän kuin laki sallii) ja kirjaa lukien. Olen nyt ollut viimeiset kolme päivää melkeinpä koko ajan nenä kiinni kirjassa ja sen takia yöunetkin ovat jääneet vähemmälle! Kun kirja on niin hyvä, ei lukemista voi vaan lopettaa! :D Kyseessä on siis tälläkertaa Sophie Kinsellan kirjoittama Twenties Girl. Luen kirjaa siis englanniksi (en jaksanut odottaa suomennosta) ja voin kertoa, ettei teksti ole lainkaan vaikeata, ymmärrän melkeinpä kaiken. 

Lauralta: Täydelliset Naiset -keittokirja, London-kalenteri ja laukku (josta näkyy vetoketju:D)
Ellulta: mm. Vuosi nuoruudestani ja Rent -leffat
Tuomakselta: Boy Shopin Satsuma voide (hurraa! tietäisittepä edelliset lahjat!)
Kaija-kummilta: Pentikin lautaset 
äidiltä: Escadan Magnesium -hajuvesi (jota ei kunnolla näy kuvassa, vaikka se siellä kyllä on:D kuka löytää?)
Voisin tässä nyt selostaa nopsasti nämä joulupäivät samalla kun esittelen joululahjoja. :)
Aatto meni hieman oikeaa joulutunnelmaa etsiessä. Jostain kumman syystä nimittäin en ollut siihen mennessä löytänyt oikeaa jouluun kuuluvaa fiilistä, eikä tilannetta auttanut aamun shoppailu ja omien lahjojen paketoiminen. Onneksi aattoillalla lahjoja avatessa ja trivial pursuittia pelatessa tunnelma alkoi pikkuhiljaa löytyä.

CD-soitin radiolla höystettynä äidiltä (plus rahaa ja jotain pikkujuttui:)
The Baseballsin levy isältä (plus espritin paita, rahaa ja suklaata)
Joulupäivänä menimme siskoni Ellun ja veljeni Tuomaksen kanssa ensin isälle ja sitten mummulaan perinteiseen joulutapaamiseen, jonne sitten kokoontuikin koko isänpuoleinen suku. Siellä sitten ahdettiin napaan vähän lisää joulukinkkua, laatikoita, suklaakakkua, konvehteja ja... kaikkea mahdollista. :D
Illalla sitten katsoin Ellulta saamani Vuosi Nuoruudestani -leffan. Se oli ihan järisyttävän hyvä! Voisin tehdä siitä jonku pikkujutun tänne, jos joskus jaksan. :)

Piti saada kuvaan tuo muistitauluni, joka juuri ja juuri näkyy kaiken roinan alta:D
Tapsuna, eilen siis, menimme taas isälle laulelemaan Nellyn saamaa Sing staria ja syömään (ylläri) kinkkua ja laatikoita. Minulle ei kiitos enää jouluruokia! Illalla katselimme telkasta Last King of Scotland, joka selvisi lopputeksteissä tositapahtumiin perustuvaksi! Leffa oli kyllä hieman raaka lopusta ja surullinen muutenkin. Tosin missasin n. tunnin elokuvan keskitienoilta, kun piti koneella tulla käymään. ;D

Sonjalta ja Lauralta sain tälläisen koristellun piparin joululahjana:) Aika hieno, eikö?
Tänään olin luistelemassa Lauran kanssa kaksi tuntia. Oli aika hurjaa olla luistinten päällä ensimmäistä kertaa varmaan pariin vuoteen! Huomenna lähden Turkuun ja sieltä sitten kotiudun vasta torstaina, suoraan uuden vuoden viettoon! 

HYVIÄ KULUNEEN VUODEN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ KAIKILLE! :)

Ps. Katsokaa kuinka ihana video yhdistettynä hyvään biisiin. Korteissa lukee ihmisten suuria salaisuuksia.


sunnuntai, 20. joulukuuta 2009

Joulua odotellessa

Eilen sain vihdoin aikaseksi mennä ostelemaan joululahjoja, ja kaupungilla kuluikin sitten kepoisasti 4 tuntia. Onneksi sain melkein kaikki lahjat ostettua tällä yhellä ja ainoalla visiitillä, enää äidin puolikas lahja puuttuu (kellään mitään ehdotuksia, mitä voisin ostaa?). 

Koska en voi tänne blogiin kuvailla suurinta osaa lahjoista, päätin kuvata pikkusiskopuolelleni ostamani lahjan (koska ei ole vaaraa, että Nelly sattuisi lukemaan tätä). Itse olisin 10v ollut aivan huumassa seuraavista lahjoista, mutta saa nähdä sitten tykkääkö Nelly niistä. Hän ei ehkä ole yhtä tyttömäinen kuin minä olin. :D


Paljettipussukka, glitteripinnit ja tuommoinen panta missä on läpinäkyviä niittejä (vai miksi niitä voisi kutsua?). Kaikki by H&M.

Nyt pitäisi palata vielä täksi päiväksi koulujuttujen pariin, ennenkuin kauan odotettu joululoma alkaa! Vielä huomiseksi pitäisi kirjoittaa äidinkielen mielipidekirjotus loppuun ja kääntää about 35 lausetta ruotsiksi.

Olen löytänyt uuden koukuttumisartistin! Chisu! Jos joku olisi vaikka puoli vuotta sitten sanonut, että MINÄ alan kuuntelemaan Chisua 24 / 7, niin terve, en olisi kyllä uskonut! :D



Chisu - Etsijät

Kuuntelemisen arvoisia kipaleita myös: Lähtö, Oi, muusa!, Yksinäisen keijun tarina... ja oikeastaa kaikki loputkin Vapaa ja Yksin -levyn kappaleet. :D

tiistai, 8. joulukuuta 2009

Play Me!

Tänään oli hauska päivä lukuunottamatta paria onnetonta sattumaan. Aamulla klo 8.10 oli lähtö bussilla Helsinkiin. Koulun retki suuntasi ensin kohti Hankkenia (vai Hankenia?), jonka jälkeen pääsimme katsomaan Svenska Teaterin Play Me -musikaalia.


Aloitetaan nyt sitten vaikka niillä onnettomilla sattumilla. Tai oikeastaan niitä oli vain yksi. Nukuin pommiin. Oikeasti, voin yhden käden sormilla laskea kerrat, jolloin olet nukkunut pommiin. Yhden kerran myöhästyin ja toisella kerralla ehdin tunnille, vaikka heräsinkin vain kaksi minuuttia ennen sen alkua. Tästä voivat siis viisaimmat laskea, että pommiin nukkumisia kouluaamuina on ollut KAKSI koko koulu-uran aikana. Niinpä se kolmas siis päätti asettua sillen päivälle, jolloin ei olisi saanut sitä tapahtua. 


Kuitenkin, heräsin 8.10 siihen, että ovikello soi. Ensin ajattelin: "Mitä h***** miks joku on ovella keskellä yötä??!". Sitten vilkaisin kännykkää ja totesin että jotain tuhat puhelua tullut ja kello on yli kahdeksan. Paniikki. Juoksin alas avaamaan oven, jonka takana seisoi Laura. Paniikissa sanoin hyvän huomenen sijasta "Fucketifuck!!!" En edes itse muista sitä sanoneeni, mutta Laura kyllä muisti (eikä sen jälkeen antanut minun unohtaa sitä koko päivänä. Onko se nyt niin hauskaa? Ihan normaali lausahdus... :D).


No, siinä sitten laukkasin takasin yläkertaan, heitin mekon päälle ja kaappasin tuolilta vaatteet, pöydältä meikkipussin ja lattialta laukun. (Kerrankin olin ollut viisas ja laittanut kamat kasaan jo illalla!). Ilman sukkia vetäsin kengät jalkaan, lisäsin syliin takin ja huivin ja lähdin juoksemaan kouluun eteen (jossa bussi siis odotteli). Nolotti kyllä mennä bussiin räjähtäneenä, hiukset likasina, naama meikittä, pelkkä mekko päällä ja syli täynnä kamaa. Onneksi en kuitenkaan sentään myöhästynyt matkasta ja sain laitettua loput vaatteet ja meikit naamaan bussimatkan aikana.


Kuitenkin, nyt itse Play Me:hen, mistä tämän postauksen piti pääasiassa kertoa. :D Musikaali oli aivan täydellinen! En ole ennen nähnyt yhtä hauskaa ja mukaansatempaavaa menoa, vaikka en hirveästi olekaan musikaaleja käynyt katsomassa. Paikkani oli eturivissä, melkein keskellä penkkiriviä, joten itse lava oli alle käsivarrenmitan päässä päästäni. Siinä sitten kaikki näyttelijät vuorollaan kävivät reunalla kääntymässä ja pari kertaa sai pelätä, tippuuko näyttelijä syliin. :D Oikeasti. 



Play Me kertoo pojasta, joka kehittelee tietokonepelin, jonka sisälle menneet pääsevät elämään unelmaansa. Samaa aikaa toisaalla eräs tyttö yrittää päästä laulajaksi, mutta ei onnistu haaveessaan. Surun hetkellä poika ja tyttö sitten kohtaavat ja tyttö pääsee pelaamaan unelmansa peliin. Tytön ollessa pelin sisällä, pojan veli tulee ja ottaa pelin irti koneesta, kuskatakseen pelin maksuksi eräälle Zettermanille. Poika ja tekojaan katuva veli lähtevät pelastamaan tyttöä pelistä. Lopun voitte sitten päätellä itse. ;D



Suosittelen näytelmää kaikille! Musiikit olivat mukaansa tempaavia ja tanssit aivan huikeita! Tyttöä näyttelevä Emelie Granvik oli aivan uskomattoman hyvä laulaja, vaikka ei muissakaan mitään vikaa ollut. Silmänruokaakaan ei puuttunut, taustatanssijoissa oli paljon hyvännäköisiä miehiä -sekä naisia. Myös yksi (ex?-)Hunks -mies oli päässyt musikaaliin.
Näytelmän ruotsinkielisyyttä ei tarvitse pelätä! Vaikkei kaikkea ymmärtänytkään, pysyi juonessa aivan hyvin kärryillä pelkästään katsomisella. :) 

Onko kukaan teistä nähnyt Play Me:tä?  

kuvat:  http://www.playmeon.net/
trailerin voi katsoa: http://www.tapahtuma.tv/trailerit/svenskis/playme/

keskiviikko, 2. joulukuuta 2009

Bonjour!

Niinkuin ehkä huomaatte, ranska on tehnyt comebackin elämääni. (Ei se kyllä koskaan kunnolla lähtenytkään, mutta silti.) Tällä hetkellä kurssi pyörii Kaurialan lukiossa. Opettajamme oli ainakin ensimmäisen tunnin perusteella... tiukka. Ääntämyksen pitäisi olla 100% ranskalainen, ja jossei näin ole, alkaa opettaja kiljua (nii-in. kiljua.) "MITÄÄÄÄÄ?!" varmaan oktaavin korkeammalta kuin normaalisti puhuu. Lisäksi kaikki ryhmämme muut oppilaat ovat aivan perfectoja ranskassa -niin ääntämisessä kuin kieliopissakin. Toivottavasti se tarkoittaa sitä että opettaja on tosi hyvä opettamaan -> ehkä meistä tulee yhtä hyviä ranskassa kuin ne muutkin?


Tänään menin pitkästä aikaa Instylen sivuilla katselemaan Look of the Day -kuvia ja näin ollen toinen toistaan hienompia mekkoja ja asuja. Alla kaksi itseäni tykästyttänyttä:



Rachel Bilsonin neule näyttää ylisöpöltä. Yksi tuollainen tänne, kiitoooos. Kenkien mallista en pahemmin tykkää, mutta niiden (ja laukun) niitit tuo kivan kontrastin neuleen kanssa ja pipa taas ripauksen talvisuutta.



Oi, sähkönsininen on ihana väri! Sopii ainakin Greyn Anatomiasta tutulle Kate Welshille kuin nenä päähän. Mekko on muutenkin kauniisti laskeutuva ja yksiolkaimisuus on toteutettu erilailla kuin yleensä, mikä luo jotain erikoisuutta vaatteeseen.




Ihme kyllä, olen tykästynyt varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni jonkin kappaleen remixiin! Kyseessä on siis Jason Derulon (feat mm. Lil Wayne) Whatcha say. Alkuperäinen biisi on Imogen Heapin käsialaa. Remix on oikeastaan joiltain osin jopa hirveä, mutta siltikin tykkään siitä. :D Ihme juttu. 

Ja vielä pieni loppukevennyskuva:



En oikein tiedä miten reagoida tähän Rihannan mekkoon. Onko se naurettava, kamala vai kerrassaan upea? Itselläni kaikki vaihtoehdot kävivät mielessä. Lopputulosta en sitten koskaan saannut muodostettua. :D 

Ps. Tykkään meidän ranskankirjasta. Sieltä löytyi seuraava lause: "Un conseil: ayez toujours une tablette de chocolat sous la main." Suomeksi: "Neuvo: pitäkää aina suklaalevy saatavilla." Kyllä ranskankirja tietää. ;)